Moodi 2/2004 s. 60

Kontrollien merkityksestä käytännön laboratoriotyössä

Solveig Linko, FT EurClinChem

Analyyttisen laadunvarmistuksen tärkeimmät osa-alueet ovat sisäinen laadunohjaus sekä ulkoinen laadunarviointi. Hyvään kliiniseen laboratoriokäytäntöön kuuluvat laboratoriotutkimusten määritysmenetelmille asetetut analyyttiset laatutavoitteet, jotta tarkoituksenmukainen laatutaso saavutetaan. Tätä asiaa tukee käytännössä menetelmien validointimenettely ja alustavat sisäisen laadunohjauksen menettelyt (so. kontrollit, niiden tavoitearvot hyväksymis- ja hylkäämisrajat) ennen määritysmenetelmän käyttöönottoa. Toisinaan tulostasoa joudutaan rutiinikäytön aikana tarkistamaan ja taso uudelleen todentamaan eli verifioimaan, jos laatutavoitteita ei saavuteta. Tason muuttumisesta antavat tietoa päivittäiset kontrollit ja ulkoisen laadunarvioinnin pitkäjaksoiset ja lyhytjaksoiset näytteet. Analyyttinen laadunvarmistus toteutuu, kun sekä sisäisen laadunohjauksen että ulkoisen laadunarvioinnin tulokset ovat hyväksyttävissä rajoissa, ts. laatutavoitteet täyttävät[i]. [i]Dybkaer  R. et al. A Quality manual for the clinical laboratory including the elements of a quality system. Proposed guidelines. Scand. J. Clin. Lab. Invest. 1993; 53 suppl. 212, 60-77.